Työhyvinvoinnin Tehotiistai: Kaikilla on oikeus turvalliseen työpaikkaan!

Työhyvinvoinnin Tehotiistai julkaistaan poikkeuksellisesti näin torstaina. Ensi viikosta alkaen taas tiistaisin.

Tällä viikolla puhun turvallisuudesta, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin, ja miten kaikilla pitää olla oikeus turvallisuuteen omassa työssään. Aihe nousee aika ajoittain iltapäivälehtien otsikoihin, kuinka moni kokee turvattomuutta työpaikallaan. Usein artikkeleiden lopussa on muistettu mainita mitä tehdä, jos kokee turvattomuutta, mutta mitä tehdä ennaltaehkäisevästi turvallisuuden puolesta, se usein puuttuu. Turvattomuuteen herätään usein vasta kun jotain on tapahtunut, silloin on jo liian myöhäistä.

Ennakoiva turvallisuus on jokaisen velvollisuus!

Ennakoiva turvallisuus tarkoittaa sitä, että turvallisuusasioita mietitään etukäteen ja pohditaan millä toimilla taataisiin turvallisuus, kun mitään ei tapahdu ja sitten kun jotain tapahtuu. Työturvallisuuslain tarkoitus on "parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja." (Työturvallisuuslaki) Laki määrittää työnantajan velvollisuudet, jotta työntekijä on turvassa töissään. Näitä varten yleensä laaditaan jonkinlainen suunnitelma, jossa lukee miten haittoja ja vaaroja vähennetään, miten niitä estetään ja miten niitä poistetaan. Ennakoiva turvallisuus on tärkeää myös työntekijälle. Työntekijä itse auttaa muodostamaan turvallisen ilmapiirin ja työn. Työntekijän itse pitää ymmärtää, ettei esimerkiksi kiusaa toisia tai aiheuta omalla toiminnallaan toisille turvattomuutta töissä.

Jokaisella kuuluu olla oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen.

Itse pidän yleensä fyysistä etäisyyttä ihmisiin, olen herkkä kosketukselle ja monet eivät sitä ymmärrä. Me, joilla on jokin aisti yliherkkä, kuten kosketus, voivat tuntea esimerkiksi kipua pienimmästäkin kosketuksesta. Tällöin on luontaista pitää etäisyyttä toisiin ja vaatia tilaa itselleen, mutta se ei ole helppoa. Joskus ihmiset esimerkiksi haluavat halata ja tekevät sen hyvin spontaanisti, jolloin toisella osapuolella ei ole aikaa reagoida asiaan. Tämä voi tuntua hyvin epämiellyttävältä joistain ihmisistä. Toivonkin ihmisiltä, että he muistaisivat kysyä ennen kuin esimerkiksi halaavat, jotta toisella on aikaa valmistautua tilanteeseen ja mahdollisesti sanoa ei. Seksuaalinen häirintä ei kuulu töihin millään tavalla, eikä mihinkään muuhunkaan tilanteeseen. Seksuaalinen kommentointi kollegoista tai koskettelu on jo seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden ongelmia.

Huumoreita on olemassa erilaisia. Esimerkiksi toiset meistä käyttävät hyvin mustaa huumoria, kun toisille hyvin kevyt huumori on oikeanlaista. Työyhteisössä nämä huumorit yleensä kohtaavat ja voivat aiheuttaa ongelmia. On hyvä olla ainakin aluksi uudessa työyhteisössä herkällä korvalla liikkeellä, että minkälaista huumoria siellä voi käyttää. Kaikkia ei tietysti voi miellyttää, mutta terävämpiä säröjä omassa käytöksessä voi hioa, jotta kaikilla olisi mukava työskennellä yhteisessä työyhteisössä. En kannata että säröjä hioo liikaa, ja vapaa-ajalla niitä voi olla todella näkyvissä, mutta töissä pitää muistaa että edustat myös työpaikkaasi, ja muita työkavereitasi toiminnallasi.

Kaikista työkavereista ei tarvitse pitää, mutta heidän kanssaan pitää tulla toimeen ja olla kohtelias.

Jokaiselle kuuluu sanoa päivää ja olla asiallinen. Syrjintää on myös se, ettei esimerkiksi tervehdi jotain töissä, tai kääntää selkänsä hänelle ruokapöydässä. Syrjintä johtaa usein henkiseen pahoinvointiin, niin kokijan kuin tekijänkin puolesta. Syrjinnän kohtaaja/kokija kokee usein turvattomuutta työssään ja tekijä voi kokea hetkellisen ylemmyyden tunteen, mutta saada myöhemmin psyykkisen pahoinvoinnin tekemisistään. Aina ei näin ole, ja tekijä voi nauttia syrjinnän aikaansaamisesta, tällöin ei auta enää työhyvinvoinnin keinot, vaan tarvitaan järeämpiä henkilöstöhallinnon keinoja, kuten varoituksia ja viime kädessä irtisanomista syrjinnän lopettamiseen.

Turvallisuuteen vaikuttaa myös työpaikan konkreettinen turvallisuus. Sillä on merkitystä missä työpaikka sijaitsee. Jos työpaikka on keskeisellä paikalla kaupungissa on siinä omat turvallisuushuolensa, kun taas keskellä teollisuusaluetta olevalla työpaikalla on omat huolensa. Työpaikan valaistuksella, akustiikalla ja sisäilmalla on suuri vaikutus siihen koemmeko oikeasti olevamme turvassa. Ketä meistä ei olisi esimerkiksi pelottanut pimeät ja pitkät käytävät, varsinkin iltaisin ja kauhuelokuvan jälkeen. Itse muistan sairaaloissa työskennellessäni pelänneeni ruumishuoneelle vainajan vientiä öisin ja iltaisin, kun käytävien valot syttyivät ja sammuivat sitä mukaan, kun niissä liikkui ja tunnelma oli muutenkin ankea. Onneksi mitään ei ikinä sattunut, mutta muista sen pelon ja huolen mikä minulla oli. Itse en tuolloin nuorena työntekijänä uskaltanut asiaa nostaa tapetille, mutta asiasta on jäänyt ikuinen muistijälki ja pelko. Näin ne turvattomuuden tunteet syntyvät ja omalla tavallaan esimerkiksi vaikuttavat siihen mitä vuoroja voi töissä tehdä.

Sisäilmaongelmia on monissa kohteissa, ja nekin saavat ajoittain suuri otsikoita aikaiseksi. Sisäilmaongelmaa ei pidä yhtään vähetellä, monessa työpaikassa se on aitoa. Sisäilman tulee olla työpaikalla raikasta ja oikean lämpöistä. Liian lämpimässä työskentely kuluttaa kehoa enemmän kuin viileässä työskentely. On myös todettu että lämpimässä ilmassa työskentely hidastaa toimintoja, kuten lihasten ja muistin toimintoja, näin se vaikuttaa työn tehokkuuteen ja työssäjaksamiseen. Liian kylmässäkään ei pidä työskennellä, koska liika kylmyys vaikuttaa samalla tavalla lihasten ja aivojen toimintaan kuin liika kuumuus. Onneksi Suomessa on tiukka lainsäädäntö siitä missä lämpötilassa voi työskennellä ja kuinka kauan, joten jos työskentelet kylmässä tai lämpimässä, voi sinulla olla oikeus ylimääräisiin taukoihin tai joissain tapauksissa esimerkiksi yrityksen puolelta nesteytyksen tarjoamiseen, tämä tarkoittaa että yritys voi tarjota esimerkiksi liian lämpimässä työskenteleville limsa tai kivennäisvesi pulloja tauoilla ilmaiseksi.

Tässä omat vinkkini siihen miten saada työstä turvallinen heti alusta alkaen:

• Mieti miten voit näyttää jokaiselle työkaverille, että arvostat heitä ja olet kunnioittava heitä kohtaan? Onko se tervehdys, aito kuuntelu, kutsuminen samaan pöytään syömään tai kahville meno yhdessä töiden lomassa? Mikä on sinun tapasi huomioida myös ne hiljaiset ja vetäytyvät työkaverit?

• Ilmoita jos huomaat ongelmia tai niiden alkuja. Ilmoittamalla jo pienimmästä ongelman alusta, voit ehkäistä isoja ongelmia ja saada aikaan turvallisuutta. Esimerkiksi voit ilmoittaa esimiehellesi jos huomaat toisen työntekijän käyttäytyvän epäasiallisesti toista kohtaan tai että lamppu on vilkkuu eteisessä ja se pitäisi vaihtaa kohta.
• Puutu herkästi hyvinkin pieneen epäasialliseen käytökseen ja seiso syrjityn työntekijän puolella. Näillä teoilla voit näyttää, etteivät epäasiallisuus ja syrjintä kannata, ja näin muuttaa työpaikan ilmapiiriä.

Lähteet:

Ihminen työn ja työympäristön suunnittelussa - käsikirja ennakoivaan työn ja työympäristön suunnitteluun, Sitowise Oy, Matias Halmeenmäki, Annika Myrsky, 12/2020.

Työturvallisuuskeskus " https://ttk.fi/tyoturvallisuus/vastuut-ja-velvoitteet/tyonantajan-yleiset-velvollisuudet/tyon-ja-tyoympariston-suunnittelu/" -nettisivu, viitattu 8.10.2025.

Työterveyslaitos " https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/tyoturvallisuuslain-soveltamisopas/tyonantajan-yleiset-velvollisuudet/12-ss-tyoympariston-suunnittelu" -nettisivu, viitattu 8.10.2025.

Työturvallisuuslaki " https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738" -nettisivu, viitattu 8.10.2025.